In Finnish: Uusi teknologia auttaa varautumaan katastrofiin Loviisan ydinvoimalassa

Miten kouluttautua tilanteisiin, joita ei  harjoitusmielessäkään voi luoda – kuten vaikka ydinvoimalan tulipalo?  Valtaosa Loviisan ydinvoimalan työntekijöistä on jo käynyt  koulutuksessa, joka on toteutettu virtuaalitodellisuudessa.

Loviisan ydinvoimalan päävalvomoon alkaa tupruta savua. Jossakin on tulipalo.

Valvomossa on töissä kolme ihmistä: vuoropäällikkö, turbinisti ja  reaktorimestari. He alkavat käydä ohjesääntöjen mukaan tilannetta läpi.

Tilanteesta nauhoitetulla tallenteella kuuluu heidän puhettaan: ”Savua  tulee valvomon takareunasta”. ”Turbiinit on painettu pikasulkuun.”

Lopulta valvomossa on niin paljon savua, että heidän on pakko siirtyä varavalvomoon viimeistelemään laitoksen alasajo.

Onneksi tämä kaikki tapahtuu virtuaalitodellisuudessa.

”Kun seurasin tätä harjoitusta, minua rupesi hymyilyttämään se, kuinka  hienosti kolmikko toimi keskenään. He selkeästi kokivat olevansa  Loviisan ydinvoimalan päävalvomossa sen sijaan, että olisivat olleet  vr-laboratoriossamme puuhastelemassa tai leikkimässä”, sanoo Fortumin  eSite-yksikön tuotekehitysjohtaja Joakim Bergroth.

Loviisan ydinvoimalan omistava Fortum kouluttaa valvomotyöntekijöitä  kahdessa eri fyysisessä simulaattorissa, jotka on rakennettu  vastaavanlaisiksi kuin ydinvoimalan oikea valvomo.

Niissä ei voi kuitenkaan luoda tulipalon kaltaisia tilanteita. Lisäksi  vr-harjoitusta pystyi jatkamaan niin, että työntekijät kulkivat  ydinvoimalan virtuaalitodellisuusversiossa varavalvomoon asti.  Fyysisillä simulaattoreilla harjoitus rajoittuu usein vain päävalvomon  tiloihin.

Hästholmenin saarella sijaitsevassa Loviisan ydinvoimalassa on kaksi reaktoria. (KUVA: Fortum)

Vuosi sitten Fortum sai valmiiksi Loviisan  ydinvoimalan automaatiojärjestelmän uudistusprojektin. Ydinvoimalassa  kaiken pitää toimia juuri niin kuin on suunniteltu, eikä asioita voi  testailla enää todellisessa ympäristössä.

Ennen tämä on tarkoittanut käytännössä sitä, että järjestelmät on ensin  asennettu fyysiselle simulaattorille eli yksi yhteen oikeasta  ympäristöstä tehdylle kopiolle. Siellä on varmistettu, että kaikki  toimii. Tätä toimenpidettä kutsutaan validoinniksi.

”Hyvin usein tällaisten validointien tekeminen on ollut mahdollista  suhteellisen myöhään uudistusprojektissa, koska asennukset tehdään  vasta, kun suunnitelmille on saatu hyväksyntä. Ja jos on löytynyt  virheitä, on tullut kiire tehdä korjauksia ja muutoksia.”

Virheiden havaitsemisen jälkeen on pitänyt asentaa esimerkiksi jokin  ohjaamon näyttöjärjestelmistä tai ohjauspaneeleista uudestaan  simulaattorille ja testata niitä ennen kuin mitään on voitu asentaa  varsinaisessa ydinvoimalassa, Bergroth selostaa.

Automaatiojärjestelmän uudistuksen  yhteydessä Fortum kuitenkin saavutti uuden rajapyykin. Yhtiö pystyi  testaamaan heti ensimmäisiä suunnitelmia käyttöliittymä- ja  ohjeuudistuksista jo puolisen vuotta ennen validointeja asentamalla ne  virtuaalitodellisuusympäristöön.

”Löysimme virheitä ohje- ja automaatiologiikassa sekä muita  suunnitteluvirheitä. Ehdimme ihan rauhassa korjata ne ennen kuin mitään  edes asennettiin fyysiseen simulaattoriin.”

”99,9 prosentin varmuudella kukaan maailmassa ei ollut tehnyt ennen  meitä ydinvoimalan niin sanottua esi-integroitua järjestelmävalidointia  virtuaalitodellisuudessa.”

Virtuaalitodellisuusympäristön kehittäminen on myös huomattavasti  halvempaa. Bergrothin mukaan fyysisen simulaattorin valmistaminen maksaa  joitain miljoonia euroja, mutta vr-ympäristön hintalappu on kymmenesosa  siitä.

Fortum on tehnyt kokeiluja ja hyödyntänyt  virtuaalitodellisuutta jo useamman vuoden ajan. Helmikuussa julkaistujen  suomalaisyhtiö Varjon vr-lasien ansiosta tällaiset testaukset on  nykyään mahdollista tehdä huomattavasti aiempaa luontevammin.

Syynä on se, että Varjon laseissa resoluutio on niin tarkka.

”Ne tekevät vr-kokemuksesta luonnollisemman. Ihmiset käyttäytyvät  virtuaalitodellisuudessa niin kuin oikeastikin käyttäytyisivät.  Esimerkiksi näytöiltä näkee eteenpäin nojaamatta, mitä niissä lukee”,  Bergroth kertoo.

Vieressä Varjon tekninen tukihenkilö Kim Härkönen nyökkäilee. Varjo ja Fortumin eSite, joka on eräänlainen startup ison  yhtiön sisällä, ovat tehneet yhteistyötä jo ennen kuin Varjo edes sai  ensimmäisen tuotteensa julkaistua.

Nykyään Fortumin eSite on myös Varjon lasien jälleenmyyjä. Varjo  tarjoaa vr-lasit ja Fortum koulutusta siihen, miten  virtuaalitodellisuutta voi hyödyntää prosessiteollisuudessa sekä niin  sanotussa turvallisuuskriittisessä teollisuudessa, kuten juuri  sähköntuotannossa.

”Fortum tuo meille lisää uskottavuutta. Uskomme, että tästä tulee hieno taival”, Härkönen sanoo.

Fortum ja Varjo ovat tehneet yhteistyötä jo pidemmän aikaa. (KUVA: Jani Ylinen / Varjo)

Ydinvoimaloissa on myös tiloja, joihin  pääsee ainoastaan kerran vuodessa huoltoseisokkien aikana. Tällainen  paikka on esimerkiksi höyrystintila.

”Muulloin siellä säteilee niin kovasti, että sinne ei ole mitään asiaa”, Bergroth kertoo.

Tämä tarkoittaa, että huoltotöitä on hankala suunnitella etukäteen.  Tässäkin asiassa Fortum on hyödyntänyt tietyllä tapaa  virtuaalitodellisuutta.

Höyristintilat on kuvattu 360-videokameralla, jonka on pystynyt kepin  nokassa viemään hankaliinkin paikkoihin. Tästä videomateriaalista on  luotu virtuaalitodellisuusympäristö, jossa työntekijät voivat myös  kulkea vr-lasit päässä.

Kun tilasta löytyy paikkoja, joissa pitää  suorittaa erilaisia huoltotöitä, ne voi merkitä virtuaaliympäristössä  muistilapuilla, jotka ovat sitten kaikkien samassa ympäristössä olevien  nähtävinä.

”Kaikki suunnittelijat ja kunnossapitohenkilöstö pystyvät koko  vuoden ajan ikään kuin menemään höyrystintilaan, katsella paikkoja ja  suunnitella mahdollisesti seuraavan vuoden huoltoseisokin aikaisia  töitä”, Bergroth sanoo.

”Aikaisemminkin tiloista otettiin esimerkiksi digivalokuvia, mutta  niissä oli usein sellaisia ongelmia, että jostakin paikasta ei ollut  kuvaa juuri oikeasta kulmasta, jolloin suunnitelmia ei voinut tehdä  valmiiksi.”

Nykyään tilanne onkin jo se, että Loviisan  ydinvoimalan työntekijöistä noin 90 prosenttia on käynyt  vr-koulutuksessa. Tosin suurin osa heistä on suorittanut vain lyhyen  kokeilun, jotta koko virtuaalitodellisuus tulisi ylipäänsä tutuksi.

Bergroth on varma, että virtuaali- ja lisätyn todellisuuden käyttö  kasvaa tulevaisuudessa Fortumilla. Lisätty todellisuus (augmented  reality eli ar) tarkoittaa sitä, että todellisen maailman päälle  lisätään tietokonegrafiikkaa kuten Pokémon Go -pelissä.

Tällöin tehtaan tai laitoksen huoltotöitä tekevä ihminen voisi  ar-laitteen ja sovelluksen avulla nähdä esimerkiksi kytkentäkaaviot tai  muut ohjeet suoraan kunnostettavan kohteen vieressä  tietokonegrafiikkana.

Tai työnjohto voisi katsella hiukan kuin videopuhelun tapaan samaa  näkymää, jota työntekijä katsoo ja antaa hänelle ohjeita kuulokkeisiin  tai vaikka piirtää niitä suoraan työntekijän näkökenttään.

Teollisuudessa erilaiset  virtuaaliympäristöt ja lisätyn todellisuuden ratkaisut voivat olla  käyttökelpoisia myös muun muassa uusien työntekijöiden tai  alihankkijoiden tutustuttamiseen työskentely-ympäristöihin.


Bergroth kertoo, että Loviisan ydinvoimalassa työtekijöillä on käytössään kymmeniä 360-kameroita, joilla he kuvaavat paikkoja.

”Jos siellä ei nyt päivittäin kuvata jotain, niin ainakin viikoittain.  Sen jälkeen kuvaan voi lisätä interaktiivista materiaalia, jota voi  työstää yhdessä kollegoiden kanssa.”

”Suunnitelijamme ovat sanoneet minulle, että 360-materiaali on pelastanut heidät turhalta kuvausreissulta monta kertaa.”

Bergrothin mielestä seuraava iso kehityskohde virtuaalitodellisuudessa  ovat ohjaimet, joilla virtuaaliympäristöissä toimitaan. Hänen mukaansa  ne ovat tällä hetkellä eniten vr-kokemuksen luonnollisuutta rajoittava  tekijä.

Kun HS haastatteli viime vuonna maineikkaan ajatushautomo Singularity Universityn Aaron Frankia,  joka on erikoistunut lisättyyn ja virtuaalitodellisuuteen, hän sanoi,  että tulevaisuuden työelämän pärjääjiä voivat olla lapset, jotka  pelaavat paljon videopelejä.

Syy on hänen mielestään se, että monet tulevaisuuden työt tehdään  lisätyn- ja virtuaalitodellisuuden ansiosta samankaltaisissa  ympäristöissä kuin joissa pelit tapahtuvat nykyään.

Fortumin esimerkki saattaa olla esimakua tästä.

Bergroth onkin samaa mieltä Frankin kanssa. Hän uskoo, että Fortumilla  lisätty- ja virtuaalitodellisuus ovat tulevaisuudessa tärkeässä osassa  esimerkiksi kaikessa yhtiön työntekijöilleen järjestämässä  koulutuksessa.

Lähde: Helsingin Sanomat / Antti Tiainen

eSite

eSite

eSite is a suite of industrial VR solutions that improve the way people work around industrial sites